-
Talvi — lepoa, latautumista ja sisäistä voimaa
Pinta jäätyy, mutta elämä ei pysähdy. Talvi antaa keholle luvan levätä, latautua ja kerätä voimia ennen uutta kasvua.
-
Syksy — selkeyden, hengityksen ja luopumisen aika
Syksy ei pyydä sinua antautumaan pimeydelle. Se pyytää sinua karsimaan sen, mikä peittää valon.
-
Loppukesä — kultainen käännekohta ja sadonkorjuun aika
Tuli on hiipunut, mutta syksy ei ole vielä saapunut. Tämä välitila ei ole tyhjyyttä — se on maan vakautta etsivää voimaa.
-
Kesä — tulen tanssi Pohjolan yössä
Kesä ei pyydä lupaa loimuta. Se vain syttyy ja jättää sinut kuuntelemaan, missä kohtaa valo alkaa ravita — ja missä kohtaa se vie kehon ylikierroksille.
-
Kevät — uudistumisen ja liikkeen vuodenaika
Kevät ei ole pelkkää kukkien puhkeamista; se on raakaa, itsepäistä voimaa, joka puskee läpi roudan.
Vuodenaika
Teema
Kauden avaus
Vuodenajat eivät ole taustamaisema. Ne ovat rytmi, jota keho lukee koko ajan — halusit tai et.