Maadoittuminen voi olla paljaat jalat nurmikolla. Mutta yhtä hyvin se voi olla lämmin ruoka pöydässä, kävely ilman puhelinta tai hetki, jolloin huomaat hengittäväsi rauhallisemmin ja olevasi taas kunnolla läsnä. Maadoittuminen tuo huomion takaisin kehoon, aisteihin ja siihen, mikä juuri nyt on totta: maahan jalkojen alla ja arjen yksinkertaisiin, vakauttaviin asioihin.

Kesä vie helposti ulos, liikkeelle ja ihmisten pariin. Päivät venyvät, ruokailuajat muuttuvat ja illat jatkuvat tavallista pidempään. Loppukesällä päivän rytmi alkaa vähitellen muuttua: aamut viilenevät, sato kypsyy ja moni palaa loman jälkeen säännöllisempään työn, ruokailun ja unen rytmiin.

Itämaisessa viiden vuodenajan ajattelussa loppukesä yhdistyy maaelementtiin. Siihen liitetään ravitseminen, ruoansulatus, vakaus ja kyky huolehtia niin itsestä kuin muista. Siksi maadoittuminen sopii tähän vuodenaikaan erityisen hyvin.

Jos loppukesän rytmi ja maaelementti eivät ole vielä tuttuja, lue ensin Loppukesä – kultainen käännekohta ja sadonkorjuun aika.

Mitä maadoittuminen tarkoittaa?

Maadoittumisella tarkoitetaan eri yhteyksissä hieman eri asioita.

Kehollisessa mielessä se tarkoittaa huomion siirtämistä jatkuvasta ajatustulvasta takaisin kehoon ja ympäristöön. Tunnet jalkasi maata vasten, huomaat hengityksesi, kuulet ympärilläsi olevat äänet ja tiedät taas, missä olet ja mitä olet tekemässä.

Fyysisestä näkökulmasta maadoittumisella voidaan tarkoittaa myös suoraa sähköistä yhteyttä maahan – esimerkiksi silloin, kun kävelet paljain jaloin kostealla nurmella tai hiekalla.

Energeettisessä ajattelussa maadoittuminen kuvaa yhteyttä maahan ja energian suuntautumista alaspäin ja kohti kehoa sen sijaan, että se suuntautuisi jatkuvasti ulospäin – ajatuksiin, ympäristön ärsykkeisiin ja tekemiseen. Maadoittuminen vahvistaa yhteyttä kehoon ja maahan.

Näissä kaikissa on sama perusajatus: maadoittuminen tuo sinut takaisin tähän hetkeen ja siihen, mikä on konkreettisesti totta juuri nyt.

Ajatuksia ei tarvitse pysäyttää. Maadoittuminen auttaa siirtämään huomion pois jatkuvasta ajattelusta takaisin siihen, mitä kehossa ja ympärilläsi tapahtuu juuri nyt.

Miksi maadoittuminen sopii erityisesti loppukesään?

Loppukesällä muutos näkyy jo selvästi luonnossa. Päivät voivat olla edelleen lämpimiä, mutta aamut ja illat viilenevät. Valon määrä vähenee, illat hämärtyvät aikaisemmin ja kesän voimakkain kasvuvaihe alkaa väistyä kypsymisen tieltä. Marjat, hedelmät, vilja ja juurekset valmistuvat korjattaviksi.

Sama muutos näkyy myös arjessa. Kesän vapaamman rytmin jälkeen moni alkaa kaivata säännöllisempiä ruokailuja, lämpimämpää ruokaa, tasaisempaa unirytmiä ja selkeämpiä päiviä. Itämaisessa perinnetiedossa nämä teemat liittyvät loppukesän maaelementtiin: ravitsemiseen, ruoansulatukseen, vakauteen ja siihen, mikä auttaa arkea pysymään tasapainossa.

Maadoittuminen ei kuulu vain loppukesään. Sitä voi harjoittaa yhtä hyvin tammikuussa kuin elokuussa. Loppukesällä sen merkitys kuitenkin korostuu, koska sekä luonto että arjen rytmi alkavat ohjata pois kesän jatkuvasta liikkeestä kohti säännöllisyyttä, ravitsemista ja vakaampaa tahtia.

Kaikkea ei tarvitse koko ajan lisätä, kasvattaa ja viedä eteenpäin. Välillä on tärkeää huomata, mitä jo on – ja mikä auttaa sinua pysymään tukevasti omassa arjessasi.

Kesän vauhdista ei tarvitse hypätä suoraan syksyn suorittamiseen. Välissä saa laskea jalat maahan.

Milloin maadoittumisesta voi olla apua?

Itämaisessa perinnetiedossa maaelementtiin liitetään huoli ja murehtiminen. Tasapainossa sama ominaisuus näkyy huolenpitona: kykynä huomata tarpeita, ravita ja pitää arjen langat käsissä. Kuormittuneena ajatukset voivat sen sijaan jäädä vatvomaan samaa asiaa yhä uudelleen.

Maadoittuminen auttaa siirtämään huomion siitä, mitä ehkä tapahtuu huomenna, siihen, mitä tapahtuu juuri nyt.

Kun ajatukset kiertävät kehää, ensimmäinen askel ei aina ole ratkaisun etsiminen, vaan palaaminen siihen, mitä tapahtuu juuri nyt.

Mitä maadoittumisessa tapahtuu?

Voimaa vuodenajoista -ajattelussa ihmistä tarkastellaan fyysisen kehon, mielen ja tunteiden sekä energiakehon kautta. Maadoittumista voidaan tarkastella samoista kolmesta suunnasta: mitä tapahtuu kehossa, miten maadoittuminen vaikuttaa mieleen ja tunteisiin sekä miten sitä hahmotetaan energeettisesti.

Fyysinen keho – maa todella on jalkojesi alla

Fyysisellä tasolla maadoittuminen alkaa hyvin konkreettisesta asiasta: kehosi on jatkuvasti suhteessa maahan.

Painovoima vetää kehoa kohti maata. Jalkapohjat, nivelet ja lihakset kertovat jatkuvasti, missä asennossa olet ja millaisella alustalla liikut. Kun huomio siirtyy jalkoihin, hengitykseen ja kehon painoon, huomaat samalla selvemmin, mitä kehossasi tapahtuu juuri nyt.

Paljas iho ja maa tuovat mukaan myös sähköisen näkökulman.

Ihmiskeho johtaa sähköä. Kun paljas iho on sähköä johtavassa yhteydessä maahan, kehon ja maan välinen sähköinen jännite-ero alkaa pienentyä. Fysiikassa tästä puhutaan sähköisen potentiaalin tasaantumisena. Samalla maan ja kehon välillä voidaan mitata hyvin pieniä sähkövirtoja.

Earthingista eli fyysisestä maadoittumisesta puhuttaessa ilmiötä kuvataan usein elektronien siirtymisenä maan ja kehon välillä. Joskus asia yksinkertaistetaan puheeksi kehon positiivisen varauksen ja maan negatiivisen varauksen tasapainottumisesta.

Täsmällisemmin kyse on sähköisen potentiaalieron ja varausten tasaantumisesta, ei yksinkertaisesta ionien vaihdosta.

Se, että sähköinen muutos voidaan mitata, ei vielä tarkoita, että kaikki maadoittumiseen liitetyt terveysvaikutukset olisi todistettu. Siihen palaamme myöhemmin.

Mieli ja tunteet – kun ajatukset jäävät kiertämään kehää

Kun olo on levoton, tunne ja ajatus alkavat helposti vahvistaa toisiaan.

Huolestuttava ajatus tuo seuraavan ajatuksen. Sitten seuraavan. Pian mielessä käydään jo läpi keskustelua, jota ei ole vielä tapahtunut, tai yritetään ratkaista ongelmaa, jolle ei juuri nyt voi tehdä mitään.

Mielen ja tunteiden tasolla maadoittumisen ensimmäinen askel on huomata tunne ennen kuin se alkaa vetää ajatuksia mukanaan.

Olen huolissani.
Olen ärtynyt.
Minulla on kiire.
En pysty nyt keskittymään.

Sen jälkeen huomion voi palauttaa siihen, mitä tässä hetkessä todella tapahtuu.

Miltä keho tuntuu? Mitä jalkojen alla on? Miten hengität? Ja ennen kaikkea: mitä juuri nyt oikeasti tarvitsee tehdä?

Maadoittuminen ei poista tunnetta. Se auttaa pitämään tunteen oikeissa mittasuhteissa sen sijaan, että se alkaisi ohjata kaikkea ajattelua ja tekemistä.

Energiakeho – yhteys maahan

Energeettisessä perinnetiedossa ihminen nähdään osana ympäröivää luontoa ja sen jatkuvaa liikettä. Qi eli elinvoima liikkuu kehossa, reagoi ympäristöön ja muuttuu myös vuodenaikojen mukana.

Maadoittuminen vahvistaa tässä ajattelussa yhteyttä maahan.

Kun huomio on jatkuvasti ajatuksissa, tekemisessä, tulevassa ja ympäristön ärsykkeissä, myös energia suuntautuu helposti ylöspäin ja ulospäin. Maadoittuminen tuo sitä takaisin kohti kehoa ja maata – jalkoihin, alavartaloon ja tähän hetkeen.

Sähkötekniikasta tuttu maadoitus toimii tästä hyvänä vertauskuvana. Maadoitus ei sammuta sähköä, vaan yhdistää järjestelmän maahan ja auttaa tasaamaan sähköisiä potentiaalieroja.

Energiakehon näkökulmasta ajatus on samankaltainen: maadoittuminen ei vähennä elinvoimaa, vaan vahvistaa yhteyttä maahan ja antaa energialle vakaan pohjan.

Loppukesän maaelementti muistuttaa juuri tästä. Kasvu tarvitsee juuret, ja vauhdikkaan kesän jälkeen myös ihminen voi tarvita jotain, mikä pitää jalat tukevasti maassa.

5 tapaa maadoittua arjessa

Maadoittumisen ei tarvitse olla erillinen harjoitus tai uusi tehtävä päivään. Aloita yksinkertaisesta.

Mitä tiede kertoo maadoittumisesta?

Maadoittumisen tutkimuksesta puhuttaessa on hyvä erottaa kaksi asiaa.

Ensimmäinen on earthing eli kehon sähköinen yhteys maahan. Toinen on luonnossa olemisen vaikutus kehoon ja mieleen. Ne voivat tapahtua samaan aikaan, mutta kyse ei ole samasta ilmiöstä.

Fyysisestä earthingista tiedetään, että kun keho on sähköä johtavassa yhteydessä maahan, kehosta mitattava sähköinen jännite maan suhteen muuttuu selvästi. Maan ja kehon välillä voidaan mitata myös hyvin pieniä sähkövirtoja. Sähköinen yhteys on siis todellinen ja mitattavissa oleva ilmiö. Tutustu maadoittumisen sähköisiä vaikutuksia käsittelevään tutkimukseen.

Myös mahdollisia hyvinvointivaikutuksia on tutkittu. Pienissä tutkimuksissa on tarkasteltu muun muassa unta, yöaikaista kortisolirytmiä sekä muita fysiologisia muutoksia. Joissakin tutkimuksissa on saatu kiinnostavia tuloksia. Esimerkiksi vuonna 2004 julkaistussa 12 henkilön pilottitutkimuksessa tarkasteltiin maadoitettuna nukkumisen yhteyttä kortisolirytmiin sekä osallistujien kokemaan uneen, stressiin ja kipuun.

Tutkimuskenttä on kuitenkin vielä pieni, ja monet tutkimukset ovat osallistujamäärältään vähäisiä. Siksi maadoittumisesta ei tällä hetkellä voida tehdä vahvoja johtopäätöksiä sairauksien ehkäisystä tai hoidosta.

Myös ajatus siitä, että maasta saatavat elektronit voisivat toimia kehossa antioksidanttien tavoin ja vaikuttaa tulehdusprosesseihin, on ehdotettu selitysmalli, ei lopullisesti todistettu mekanismi. Lue lisää elektronien mahdollista antioksidanttivaikutusta käsittelevästä katsauksesta.

Tutkimus auttaa ymmärtämään, mitä maadoittumisessa mahdollisesti tapahtuu ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla. Kaikkea ei kuitenkaan vielä tiedetä, eikä oma kokemus tarvitse aina valmista tieteellistä selitystä. Voit myös itse huomata, miten maadoittuminen vaikuttaa oloosi.

Kun lähdet metsään, kävelet, istut kalliolla, tunnet maan jalkojesi tai käsiesi alla ja olet hetken poissa näytöiltä, voit yksinkertaisesti huomata, mitä omassa olossasi tapahtuu. Rauhoittuuko hengitys? Selkiytyvätkö ajatukset? Tuntuuko kehossa erilaiselta kuin ennen ulos lähtemistä?

Oma kokemus ei kerro, mikä fysiologinen mekanismi muutoksen taustalla on. Se voi kuitenkin kertoa jotain olennaista: huomaatko omassa olossasi muutoksen, joka tuntuu hyvältä?

Maadoittumisessa sähköinen, kehollinen ja koettu puoli voivat olla läsnä yhtä aikaa, vaikka ne eivät tarkoita samaa asiaa.

Maadoittuminen ei vaadi täydellistä rauhaa

Maadoittuminen ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi olla tyyni, hidas tai aina tasapainossa.

Eikä loppukesä tarkoita sitä, että kesän ilo ja liike pitäisi jättää taakse vain siksi, että kalenterissa käännetään sivua.

Maadoittuminen on ennen kaikkea yhteyttä siihen, missä olet juuri nyt.

Jalat maassa, vaikka ympärillä tapahtuu paljon.
Ruoka pöydässä, vaikka päivä on kiireinen.
Yksi tehtävä kerrallaan, vaikka tekemistä riittää.
Hetki ulkona, vaikka et ehdi pitkälle metsäretkelle.

Loppukesän luontokaan ei pysähdy. Kasvu jatkuu, mutta sen rinnalle tulee kypsyminen ja sadonkorjuu.

Sinunkaan ei tarvitse pysähtyä kokonaan. Riittää, että välillä huomaat, missä jalkasi ovat.

Maata ei tarvitse etsiä kaukaa. Se on ollut allasi koko ajan.